Uusi Vantaankoski 2030

Visio itseohjautuvasta yhteiskunnasta 2030

Elämä on 24/7. Työnteko, vapaa-aika ja hauskanpito sekoittuvat. Elämä on kokonaistaideteos, jonka palikat voi kasata toisin kuin tänään on tapana. Ihmiset haluavat jatkossakin tavata toisiaan ja viettää aikaa yhdessä. Työtä tehdään yhteen kokoontuneena, mutta myös muualta käsin. Työ muuttuu enemmän projektiluonteiseksi, ja siksi tarvitaan uudenlaisia tiloja jotka palveluillaan taipuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin, vuorokauden ajasta riippumatta. Itse tila onkin enemmän palvelu itsessään.

Ihmiset eivät aja enää itse autoa, vaan palvelumallinen, ympärivuorokautinen joukkoliikenne hoitaa suurimman osan ihmisten liikkumistarpeesta. Samalla turvallisuus on parantunut huomattavasti ja parkkipaikkojen tarve vähentynyt radikaalisti, sillä robottiautot ovat aina liikkeellä.

Co-creation, eli yhteisöt ja yritykset kehittävät itseään alhaalta ylös, co-care, välitetään muista. Jakamistalous, kokeilemisen kulttuuri, orgaaninen kehitys ja ketterä reagoiminen ovat mahdollisia kun ei ole byrokratian kerroksia ja kun ihmisiin lähtökohtaisesti luotetaan. Maailma, ja planeetan tulevaisuus on yhteinen. Monikulttuurisuus on huomioitava kaikessa kanssakäynnissä, sillä työtä tehdään globaalisti ja ihmiset muuttavat helposti myös maasta toiseen.

Kaupunki on mahdollista ja ohjaaja, ei tiukkojen sääntöjen tai raamien luoja. Orgaaninen kasvu ja kehitys on mahdotonta jäykässä järjestelmässä. Tarvitaan paitsi älykkäitä rakennuksia, myös älykästä rakentamisen ohjausta.

Kiinnitetään yhä enemmän huomiota uusituvan sähkön käyttämiseen. Biotalous, cleantech, sustainability ovat muuten tärkeitä; materiaalien kierrätys, jätteenkierrätys, älykäs logistiikka, palveleva joukkoliikenne, rakennetun ympäristön kierrätys ja 24h-käyttö ovat kaikki resurssiviisautta.

Tekninen kehitys edellyttää adaptaatiota ja luo mahdollisuuksia. Digitalisaation jatkuminen ja esineiden internet, rakennusten internet, 3D-tulostus, robotiikka, virtuaalitodellisuus ja tekoäly ovat muuttaneet, ja jatkuvasti muuttavat, sitä miten kommunikoidaan, miten liikutaan, miten tavarat hankitaan, miten terveyttä ja hyvinvointia hoidetaan ja monitoroidaan, ja mitä ammatteja on.




Tulevaisuuden yrityskampus ottaa mallia kylästä

TULEVAISUUDEN KAMPUS on ihmisiä ja ihmisten toimintaa varten. Se on alusta, jolle yritystoiminta ja rakentaminen kasvavat orgaanisesti ja adaptoituvasti, tarpeiden mukaan. Se on ”activity based working” vietynä kampusmittakaavaan; ”activity based city”, jossa käyttäjien tarpeet sekä toivotunlaisen toiminnan tukeminen määrittelevät sen, mitä ja minne rakennetaan.

Ja kun ei ole valmista suunnitelmaa, on aina tilaa ihmeellisten asioiden tapahtua. Yhteisöllisyys, osallistaminen, co-creating ovat toiminnan ja ekosysteemin kasvun perusta.

Kampusalueella ei ole tontteja, ei tiealueita, eikä (etukäteen määriteltyjä) kortteleita. Alueella liikutaan Kampuksen omilla 24/7-minitakseilla ja muilla joukkoliikennepalveluilla, Kampuksen palvelukonseptiin kuuluvilla pienillä yhden henkilön kuljettimilla, kuten polkupyörällä ja hoverboardilla, tai kävellen.

Kaupungin rooli on suunnitella ja toteuttaa yhteyksiä ja infraa ja mahdollistaa alueen kehitys. Alueen annetaan kasvaa yritysvetoisesti, ja kaupunki ohjaa lempeästi rakentamista noudattamaan alueen periaatteita, ns joustokaavaa, ja tuottaa infraa tarpeen mukaan alueen kasvaessa, sekä rakentaa ns välitilat sekä palvelutiloja ja -paikkoja. Myös alueen yritykset ja toimijat osallistuvat välitilojen kustannuksiin Kampusyrityksen kautta.

Maan omistaa/ vuokraa Kampus itse. Rakennuksilla voi olla yksityisiä omistajia, ja niitä voi omistaa myös tilapalveluntarjoaja-operaattori. Yrityskampuksella on omia työntekijöitä hallintoa ja arkipäivän sujumista varmistamassa. Fiilisjohtajat hoitavat mm. alueen yhteisöllisiä tapahtumia, tiedotusta, aluekehityspeliä, kilpailuja yms. Lisäksi kaikenlaiseen omaehtoiseen yhteisölliseen toimintaan kannustetaan.

Kampuksella toimii oma sisäinen päätöksentekojärjestelmä; sillä ohjataan myös alueen kehitystä, järjestetään kyselyitä ja äänestyksiä. Alkuvaiheessa Kampus valikoi tulijoita ja palveluntarjoajia, jotta kokonaisuus lähtee oikeaan suuntaan. Myöhemmin, ekosysteemin jo muodostuttua, uutta tulijaa ei voida torjua ilman erityisen painavaa syytä. Kampukselle voidaan myös houkutella tietyn alan toimijoita tai toivottuja palveluntarjoajia.

Kampuksen kehittäminen on pelillistetty; kaikki saavat osallistua, parhaat ja tuotteliaimmat palkitaan. Mahdollisia ongelmia ratkaistaan joukkoistamalla myös ongelmanratkaisuprosessi. Alueen toimijoista ja toiminnasta kerättävä big data on kaikkein käytössä. Alueen yritykset myös kehittävät tuotteita, aplikaatioita ja palveluja ja testaavat niitä heti kampuksella; näin kampus on toimijoilleen elävä laboratorio ja kokeilualusta ja ”year around Slush”, josta saatavalla kokemuksella ja datalla voi hurmata enkelisijoittajan, tai vaihtoehtoisesti ”fail fast”.

Tila on palvelu

Rakennuksen arvo syntyy käytön kautta. Kampusalue on alusta, johon voi liittyä millaisella rakennuksella tahansa. Kaikki tila on joustotilaa; uusi konsepti, joka tarkastelee tilaa paitsi käyttötarpeen näkökulmasta, myös ennenkaikkea resurssina, jonka tulee olla tehokkaasti käytössä. Samalla rakennuksilta vaaditaan kykyä sopeutua ympäröiviin muutoksiin ja muuttuviin käyttötarpeisiin. Olemassaolevaa rakennettua ympäristöä voi muovata uusiksi tarpeiden muuttuessa, katoille voi laajentaa, ja rakennuksista purkaa pois osia, jos se hyödyttää kokonaisuutta. Kampusalueen palvelut eli toiminta-alusta on kaikille sama, vaikka rakennuskannan moninaisuus mahdollistaa muuten hyvin eri tyyppiset toiminnat ja hintatasot. Itse kampus on palvelu.

Joustotiloja

KONTTIRAKENTAMINEN on kiinnostava, toistaiseksi Suomessa vähän käytetty mahdollisuus. Se sopii hyvin esimerkiksi tilapäisluonteiseen asumiseen ja edulliseksi työtilaksi startupeille. Konttirakennuksia voidaan toteuttaa lyhytaikaisen käyttöön vanhoista merikonteista; pidempiaikaiseen käyttöön kehitetään CLT- tai puukomposiittirakenteisia siirrettäviä kontteja. Nämä kontit voidaan rakentaa nopeasti ja edullisesti lähelle palveluita; myöhemmin, alueen kasvaessa, ne voidaan siirtää taas sivummalle pysyvämmän rakentamisen tieltä.

 MODULAARINEN SOLU on uusi pilaripalkkijärjestelmään perustuva rakenne, jolla voidaan toteuttaa asuntoja, toimistoja, hotelleja ja niiden yhdistelmiä sekä väliin jääviä terasseja ja ulkotiloja. Suuremmissa rakennuksissa putkilinjat voivat kulkea omissa moduleissaan, joka mahdollistaa joustavan ja muunneltavan rakenteen.

Joustokaava ohjaa, ei määrää

”Jos kaupungin suunnittelee autoille ja liikenteelle, saa autoja ja liikennettä. Jos kaupungin suunnittelee ihmisille ja tapahtumille, saa ihmisiä ja tapahtumia.” -Fred Kent

Kampuksen Joustokaava -tai periaatekaava- on kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja lainsäädännön pilottihanke. 2016 suunniteltu ja kaavoitettu alue ei palvele yritysten ja käyttäjien tarpeita vuonna 2030. Siksi kaavoituksesta tulee kehittää muokattavaa, ohjaavaa ja mahdollistavaa.

Kaupunki ohjaa rakentamista ja seuraa joustokaavan noudattamista, mutta muuten rakentuminen saa tapahtua orgaanisesti ja tarvelähtöisesti. Kampusalueen suunnittelu tapahtuu alusta asti pelillistämällä, virtuaalikampuksella ja/ tai netissä sijaitsevan pelin avulla. Alueen suunnitteluperiaatteita voidaan tarkentaa myöhemmin, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Orgaanisesti syntyvä kampus muistuttaa enemmän perinteisiä kyliä ja pikkukaupunkeja,

Uusi Vantaankoski 2030

1. sija kilpailuehdotukselle Futurama SRV:n, Sanoma Media Finlandin ja Vantaan kaupungin järjestämässä Uusi Vantaankoski -ideakilpailussa 2016.

Sijainti: Vantaankoski, Vantaa

Laajuus: Konseptisuunnitelma tulevaisuuden yrityskampuksesta.

L Arkkitehtien kanssa monialaisessa kilpailutiimissä olivat mukana futuristi Elina Hiltunen, työelämätutkija Suvi Nenonen ja liikennesuunnittelija Jouni Ikäheimo.

Junatie

1. sija Sörnäinen, Helsinki / 2019

Postipuiston pysäköintitalo

1. sija Pohjois-Pasila, Helsinki / 2019

Asuntoreformi 2018

1. sija Hakunila, Vantaa / 2018

Selaa muita hankkeitamme