Junatie –väylästä osaksi kaupunkia
Junatien alue on ratkaiseva osa itäisen kantakaupungin tulevaisuutta.
Junatien alue on toiminut Itä-Helsingin porttina 1800-luvun puolivälistä asti. Sen läpi on kulkenut Sörnäisten sataman tavarajunaliikenne, Kulosaaren lautta-raitiotieyhteys, myöhemmin ajoneuvoliikenne Kulosaaren siltaa pitkin ja lopulta metroliikenne kantakaupungin ja itäisten lähiöiden välillä.
Nykytilanteessa Junatien alue välittää ajoneuvo- ja metroliikenteen lävitseen, mutta jalankulkijan ja kaupunkikulttuurin näkökulmasta kyseessä on vaikeasti navigoitava epätila. Alun perin kantakaupungin reunalla sijainnut alue on jäänyt kasvavien urbaanien keskusten puristukseen, niitä halkovaksi murtumaksi kaupunkirakenteessa. Junatien alue Suvilahden ja Teurastamon ja toisaalta Kalasataman ja Kallion kaupunginosien välissä tekee siitä ratkaisevan osan itäisen kantakaupungin tulevaisuutta.
Ehdotuksemme tavoitteet
Junatien alueen toiminnallisen ja verkostollisen analyysin pohjalta nostimme keskiöön neljä tavoitetta, joille ideatyö perustuu:
1. Alueen liikenneyhteyksien selkeyttäminen välityskyvystä tinkimättä
2. Kantakaupunkimaisen urbaanin kaupunkitilan luominen kilpailualueelle
3. Olemassa olevien kaupunginosien nivominen kiinteästi toisiinsa
4. Kaupunkilaisten käytössä olevan viheralueiden ja oleskelutilojen lisääminen
Ihmisen mittakaavaiset pintamateriaalit antavat tilaa luonnolle ja vedelle.
Suunnitelmassa itä-eteläsuuntainen osa ajoneuvoliikenteestä on nostettu eritasoon, jotta kaikki muut liikenneyhteydet ja -muodot on voitu ratkaista kantakaupunkimaisina tasoliittyminä ja näin luoda sekä toimiva joukkoliikenteen pysäkkipaikka että uutta käveltävää kaupunkitilaa ja uutta maankäyttöpotentiaalia Suvilahden alueelle.
Uuden maankäytön lisäksi alueen kokonaiskatutilan osana on infrastruktuuri: uusi autoliikenteen silta sidotaan alueeseen voimakkaalla muotoilulla ja pintakäsittelyllä, joka luo edellytykset korkeatasoiselle visuaaliselle ympäristölle perinteisen siltaratkaisun sijaan. Joukkoliikenteen katokset toistavat sillan muotokieltä, joka luo paikalle yhdessä sillan kanssa selkeän identiteetin ja tuo liikennealueiden pintamateriaalin lähemmäksi kokemusmaailmaa. Kokonaiskatutilan viimeistelee vaihtelevat ihmisen mittakaavaiset pintamateriaalit, jotka antavat tilaa luonnolle ja vedelle.
Suvilahden ja Teurastamon kytkeytyminen parantaa tapahtumien ja toimintojen synergiaa.
Teurastamon ja Suvilahden alueet ovat keskeisiä ja vetovoimaisia vapaa-ajanviettopaikkoja. Suunnitelmassa alueiden välistä jalankulunverkoston kytkeytyneisyyttä parannetaan mikä edesauttaa erilaisten tapahtumien ja toimintojen synergiaetujen muodostumista. Joukkoliikenteen keskeisempi rooli, kaupunkitilan koettava laadun parantuminen sekä kaikille avoimien katuja vihertoimintojen lisääminen nostavat Kalasataman keskusta-alueen elinvoimaisuutta.
Viheryhteys ja vihertoiminnot
Kilpailualueelle muodostetaan uusi Dallapénpuiston, Kalasatamanpuiston ja Mustikkamaan yhdistävä viheryhteys. Lännessä myös Kinaporinkatu muuntuu osaksi puistoaluetta. Junatien kohdalla viheryhteys muodostuu sekä Lautatarhankadun että Pääskylänrinteen vihreistä oleskelukaduista. Aukiomaiset katutilat Suvilahden ja Teurastamon välillä yhdistävät olemassa olevat tapahtuma-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. Metroradan sillan alla liikunnalliset toiminta-alueet tarjoavat mahdollisuuden mm. seinäkiipeilyyn, parkouriin ja pyöräilyharjoitteluun. Suvilahden tapahtuma-alueen kautta viheryhteys siirtyy kauemmas liikenteen humusta ja yhdistyy Kalasataman viheralueisiin.
Hulevedet
Suunnittelualueen katupinnoilta muodostuu runsaasti hulevettä. Viheryhteyden rooli hulevesien verkostomaisena kokoajana ja hyödyntäjänä on merkittävä. Ajoradoilta ja muilta läpäisemättömiltä pinnoilta vedet johdetaan porrastettuihin painanteisiin ja sadepuutarhoihin kasvillisuuden hyödyksi sekä maahan imeytettäväksi. Raitiovaunun kiskoalue on kokonaisuudessaan läpäisevää viherpintaa. Suvilahden ympäristössä läpäisevä laatoitus ja sadepuutarhat lomittuvat toisiinsa sekä keskeiseen hulevesipeiliin. Junatien ja Sörnäisten rantatien risteysalue osuu suunnittelualueen matalimpaan kohtaan. Risteysalueen rakentamisen yhteydessä on sen alle mahdollista asentaa hulevesiä keräävä maanalainen rakenne, joka tasapainottaa alueen vesitaloutta.
Näkymät
Junatien laaksotilan tärkeä näkymäakseli Hämeentien sillalta säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä näkymiä kehystetään katutilan reunoille sijoitettavilla puuryhmillä. Viljamakasiinin arvoa maamerkkinä korostetaan luomalla sen edustalle monivaikutteinen kukkiva keto. Junatien penkereen poistaminen paitsi mahdollistaa uudet pohjois–etelä-suuntaiset kulkuyhteydet, mutta avaa myös uudenlaisen visuaalisen yhteyden Sörnäisten ja Hermannin kaupunginosien välille.
Kasvillisuus
Ehdotuksen kasvillisuus muodostaa alueelle hyvin vaihtelevia tiloja monikerroksisista keitaista runkopilaristoihin ja avoimiin niittyihin. Vaikka hulevesien määrätietoinen johtaminen kasvillisuuden käyttöön parantaa kasvun edellytyksiä, tulee alueella suosia ensisijaisesti ilmastonkestäviä luonnonkasveja, jotka pystyvät mukautumaan ajoittain haastaviin olosuhteisiin. Kasvivalinnoissa kunnioitetaan alueen teollista historiaa, joka ilmenee mm. avoimien alueiden ruderaattilajistona.
Crossroads
1. sija kilpailuehdotukselle Crossroads Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi -ilmoittautumiskutsukilpailussa 2019
Sijainti: Junatien alue, Sörnäinen, Helsinki
Laajuus: Kaupunkitilojen, liikenteen ja maankäytön ideasuunnitelma yleissuunnitelman pohjaksi
L Arkkitehtien kanssa kilpailutiimissä olivat mukana WSP Finland Oy (liikennesuunnittelu), Nomaji maisema-arkkitehdit Oy (maisema-arkkitehtuuri) ja OLA Design Oy (visualisoinnit).
