Yleiskuvaus

Linnanniemen alueen avaaminen osaksi Turun laajentuvaa keskustaa mahdollistaa Aurajoen kävelyalueen ulottamisen aina sen läntisimmälle niemelle saakka, yhdistäen kaupungin sekä visuaalisesti että fyysisesti maailmankuuluun saaristoonsa. Entinen satama-alue avaa ovensa ja kutsuu kaupunkilaiset kylään. Linnanniemi toimii lisäksi Turun merellisenä porttina ja käyntikorttina sinne saapuville turisteille, konferenssivieraille, työmatkalaisille.

”Down by the River” esittää kehyksen vaiheittaiselle ja joustavalle kasvulle osana Turun kehitystä seuraavina vuosikymmeninä; se toimii elävän, osallistavan ja resurssiviisaan Suomen lippulaivana. Moninaiset ulko- ja sisäaktiviteetit kannustavat matkailijoita pysähtymään alueella matkalla kohti ydinkeskustaa.

Linnanniemen alueen täydentyminen alkaa sekä länsi-, että itälaidoilta, yhdistyen lopulta keskialueen uusilla puistoilla. Historian ja tulevaisuuden museo sijoitetaan terminaalin lähistöön, josta sen kattopuisto toimi näköalana kaupunkiin ja kaupungista saaristoon. Museo toimii myös rantabulevardin luontevana päätepisteenä. Forum Marinum täydentyy näyttelyhalleilla ja ranta-alue sen lähistöllä pienimittakaavaisilla asuin- ja liikekortteleilla. Asuinkorttelin muodostavat kukin oman sisäpihan ympärille kiertyvän yhteisönsä rantabulevardin vilskeen yläpuolelle; katutasokerros kätkee sisäänsä niin pysäköinnin, kuin ranta-alueen aktivoivat kaupat ja kahvilat.

Laaja ranta-alue jäsennellään kanaalien avulla jalankulkijan mittakaavaisiksi kortteleiksi, joilla jokaisella on omaleimainen alueen ja Turun historiaan kytkeytyvä persoonansa. Katuverkko toteutetaan verkostomaisena – reitit ja elämykset ovat vapaasti valittavissa kerta toisensa jälkeen

Alueen liikenne perustuu ensisijaisesti jalankulkuun, pyöräilyyn sekä julkiseen liikenteeseen. Autoliikenne kootaan pohjoislaidalle, uuden oikaistun kokoojakadun varrelle, mistä huoltoliikenne jaetaan kohti rantaa kampamaisesti shared space-katujen avulla. Suurimmat ihmisvirrat hoidetaan bussi- ja pikaraitiotielinjoilla, joista jälkimmäinen tuodaan suoraan alueen keskiosiin. Alueen eteläosassa, rantavyöhykkeellä liikkuminen tapahtuu automaattibussin, sekä vuokrattavien sähköpolkupyörien, että kävelyn avulla. Yhteydet Hirvensalon ja edelleen Turun saariston suuntaan mahdollistetaan uuden Fölin sekä saaristolautan avulla.

Kiertotalous ja ympäristönäkökulmat

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä ja tähtää resurssiviisaaksi kaupungiksi 2040. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä alkaa hyödyntää kiertotalouden ajattelumalleja ja toimintatapoja, joissa päästöt ja jätteet suunnitellaan pois prosesseista. Linnanniemen alue on erinomainen paikka aloittaa toimintatapojen muuttaminen kiertotalouden suuntaan. Historialliset kerrostumat voivat rakentua paitsi olemassa olevien rakennusten säästämisestä ja päivittämisestä uusiin käyttöihin, myös luovasta kierrätysmateriaalien käytöstä uusissa rakennuksissa. Aluetta kehitetään suunnittelemalla uudet rakennukset kestämään aikaa.

Kiertotalouden näkökulma tarjoaa mahdollisuuksia luoda parempaa ympäristöä, työtä ja toimeentuloa vähemmällä materiaalien käytöllä. Rakennuksia, joita ei enää tarvita alueen kehityksen loppupäässä, voidaan käyttää väliaikaisesti uudelleenkäytettävien rakennusosien varastoina ja työpajoina, jotka mahdollistavat asukkaiden ja paikallisten yrittäjien kekseliäisyyden kukoistuksen. Kiertotalous-hubista löytyy työpajoja, välineitä ja kannustava yhteisö. Startup-hubissa ideat kypsyvät yrityksiksi. Uudet toimintatavat rakentuvat yhdessä tehden.

Alueelle synnytetään materiaalikiertoja esimerkiksi kasvattamalla paahtimon ja panimon jätteissä sieniä panimoravintolan ruokalistalle. Parkkitalojen kattopinnat valjastetaan alueen energiantuotantoon aurinkopaneeleilla. Nämä palvelevat myös rakennusten tulevaa käyttöä, sisäviljelyä, sitten kun paikallaan seisovien autojen määrä vähentyy itseajavien kulkuneuvojen yleistyessä ja kaupunkilähiruoan kysyntä kasvaa ilmastonmuutoksen heikentäessä ulkoilmassa tuotettavia satoja. Alueen toteutusta suunnitellessa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää ratakiskoja (esim. kävelysiltojen rakenteina) ja muita alueelta purettavia rakenteita.

Maisema-arkkitehtuuri

Linnanniemen maisema-arkkitehtuurin hallitsevin elementti on Turun linna – se näkyy ja sieltä näkyy. Keskeiset näkymälinjat kaikkiin ilmansuuntiin säilytetään. Suunnitelmassa Linnanpuisto kohoaa omaan arvoonsa, vanhat puut ja historian tuntu säilyy, ympäröivä maisema on sille alisteista ja kunnioittavaa. Linnanpuiston kasvillisuutta käytetään eri tavoin alueen uusissa puistoissa, aukioilla ja kaduilla. Uudet puistot ovat eleettömiä olemisen ja spontaanin tapahtuman paikkoja. Pitkät näkymät puurunkojen lomasta säilyvät läpi alueen, muu kasvillisuus on matalaa, eleetöntä ja alueelle tyypillistä, luontevaa merenrantakasvillisuutta.

Puistot toimivat paitsi kaupunkilaisten viihtymisen paikkoina, myös puskurina myrskyjen sadevesille. Vesi on läsnä niin tulvapuistossa (Rentopuistossa) kuin laitureillakin. Veden äärelle pääsy mahdollistetaan koko rantaviivan pituudelta. Laivoille ja isoille veneille sekä asuntolaivoille varatut laiturit toteutetaan korkeina muureina käyttötarkoituksen mukaisesti; kelluvat laiturit mahdollistavat pienveneillä rantautumisen.