Merikortteli

Korttelin oma leffateatteri ja ravintolat

Historiallisen KOY Merikorttelin 1. kerrokseen tehtiin käyttötarkoituksen muutos, jossa vanhoihin teollisuus- ja varastotiloihin rakennettiin ravintolateatteri ja kolme muuta ravintolaa, joista yhdessä toimii myös oma leipomo. Telakkakadulle ja Pursimiehenkadulle avautuvien tilojen suurikokoiset, pieniruutuiset puuikkunat tuovat uutta elämää katutasoon ja kutsuvat viihtymään.

KOY Merikortteli on arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema punatiilinen teollisuus- ja varastorakennus, joka on rakennettu useammassa osassa vuosina 1918-1937. Ensimmäinen osa valmistui jo vuonna 1920. Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on suojeltu kaavassa sr-2-merkinnällä, joten sen kadunpuolen julkisivuihin ja vesikattoon kohdistuviin lisärakentamisen ja muutostöiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vuosien varrella rakennuksen nykyään huonosti teollisuuskäyttöön soveltuvia sisätiloja on aiemminkin muutettu vähitellen teollisuuskäytöstä liike-, toimisto- ja myymäläkäyttöön.

Uusi sisäänkäynti

Ravintoloiden rakentaminen toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Telakkakadun ja Pursimiehenkadun kulmaukseen rakennettiin kaksikerroksinen leipomo-ravintola ja pizzeria, johon tuotiin aito, puulämmitteinen pizzauuni Italiasta. Toisessa vaiheessa rakennettiin Telakkakadun varteen kaksisalinen elokuvateatteri, jonka konseptina on tarjota katsojalle ravintolapalveluja leffan katselun oheen, sekä korttelibaari, jonka yhteydessä toimii myös pienimuotoinen omatoimipesula.

Koska olemassa olevat sisäänkäynnit muutettaviin tiloihin olivat riittämättömiä, sijaitsivat saavutettavuuden kannalta hankalasti sisäpihan puolella eivätkä osin täyttäneet vaatimuksia esteettömyydestä, lisättiin ravintolateatteriin ja leipomo-ravintolaan uudet sisäänkäynnit Telakkakadun puolelle. Vanhojen puuikkunoiden jako ja mitoitus mahdollisti uusien ulko-ovien sovittamisen suojeltuun julkisivuun. Myös rakennuksen olemassa olevat ilmanvaihtotilat osoittautuivat riittämättömiksi uusien ravintoloiden valmistus- ja kuumennuskeittiöiden tarpeisiin, joten ravintoloiden päälle parvitiloihin soviteltiin myös kokonaan uusi ilmanvaihtokonehuone ja laajennettiin toista.