Toimitiloja modernisoitaessa vanhaa on joskus purettava kovemmin ottein

L Arkkitehdeiltä hankkeen pääsuunnittelijana toiminut Niklas Sucksdorff kertoo, että sisääntulon avartaminen oli peruskorjauksen suunnittelun kantava ajatus. Aiemmin aula oli matala ja sokkeloinen, ja siellä oli vaikea hahmottaa ihmisten kulkusuuntia. Rakenteeseen kaivattiin selkeyttä.

”Ajatuksena oli luoda suuri aulaan avautuva tila, jossa kokonaisuuden näkee heti astuessa ovista sisään”, Sucksdorff sanoo.

Peruskorjauksessa kevyet rakenteet ja talotekniikka oli purettava kauttaaltaan, ja jäljelle jäivät vain betoniset seinäelementit ja pohjoispuolen lasijulkisivu. Toiset julkisivut päällystettiin uudella metallikomposiitilla ja silkkipainetulla lasilla.

”Julkisivun muutoksen tavoitteena oli rikkoa Länsi-Pasilan toimistorakennusten muodostama vaakaikkunanauhojen muuri. Näin rakennukset istuvat paremmin Keski-Pasilaan muodostuvaan kaupunkimaisempaan ympäristöön”, Sucksdorff sanoo.

Atriumin ja koko sisäänkäynnin käyttötarkoitus muuttuivat radikaalisti. Aulaan suunniteltiin kuutiomaisia tilamassoja: neuvotteluhuoneita, vastaanotto, auditorio ja tuulikaappi. Puuelementeillä saatiin aikaan inhimillisyyttä ja lämpöä henkivät julkisivut auditorioon, tuulikaappiin ja ulos katutason alakattopintoihin. Rakennuksessa liikkumista myös helpotettiin uusimalla sisäpuolella olevaa sisäistä kierreportaikkoa.

Suunnittelun suurimmaksi haasteeksi osoittautui rakennuksen h-muoto. Eteläisellä puolella ollut ulkoterassi haluttiin kattaa ja muuttaa ravintolaksi, ja siksi rakennusoikeutta oli saatava lisää. Lisäksi leveydeltään 20-metriselle sisäpihalle ei haluttu kantavia rakenteita, joten ylitys piti luoda muulla tavalla.

”Suunnittelimme katteen puuelementeistä rakennetuista ontelopalkeista, joita ei tiettävästi tällä jännevälillä ole muualla Suomessa aiemmin nähty”, Sucksdorff sanoo.

Korjausrakentamisessa muuntojoustavuudelle on kysyntää

Pasilanportin toimistotilat suunniteltiin siten, että ne voidaan tarvittaessa erottaa monen käyttäjän tiloiksi. Vaikka rakennus tulikin lähes kokonaan Fennian käyttöön, jäljelle jäi eteenpäin vuokrattavia tiloja.

”Monitoimitilat sopivat kaikille, ja ne ovat hyvin muuntojoustavia. Vuokraamattomien tilojen pintaratkaisut eivät olleet täysin viimeisteltyjä, jotta vuokralaisen tullessa taloon pintoja voitiin muuttaa vuokralaisen toiveiden mukaan”, Sucksdorff kertoo.